Miksi Fortum investoi Fennovoimaan?

Miksi Fortum investoi Fennovoimaan?

Suomessa on kauhisteltu viime vuosina venäläisten Printtontti- ja mökkikauppoja Suomessa. Myös Venäjän energia-aseesta on kohuttu. Se on käyttänyt maakaasutoimituksiaan ulkopolitiikan pelinappulana.

Vaikka Fennovoiman ydinvoimalalla olisi tosiasiassa erittäin vaikeaa vaikuttaa Euroopan energiaturvallisuuteen, ovat jotkin poliitikot olleet siitäkin huolissaan.

Nyt olisi puolestaan venäläisten syytä huolestua. Monilta jäi nimittäin Fortumin Fennovoima-uutisen yhteydessä huomaamatta, että samalla Fortum sai määräysvaltaansa neljäsosan Karjalan tasavallan, Pietarin sekä Murmanskin ja Leningradin oblastien sähköntuotannosta. Halutessaan suomalainen valtio-omisteinen yhtiö saisi siis katkaistua sähköt koko Luoteis-Venäjältä.

Mutta Fortum ei tietenkään hankkinut omistukseensa sähköntuotantoa Venäjältä pystyäkseen aiheuttamaan ongelmia venäläisille. Eikä se investoinut Fennovoimaan siksi, että ydinvoimalaitos olisi kannattava hanke. Kannattavaa tässä kaupassa oli vain vesivoima. Fortum aikoo osallistua Fennovoimaan 15% vähemmistöosuudella. Vastineeksi tästä sijoituksesta Fortum saa haltuunsa myös 75% venäläisestä TGC-1 -energiayhtiöstä, joka omistaa 40 vesivoimalaa, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 3000MW. Yhdellä ainoalla kaupalla Fortum sai siis haltuunsa yhtä paljon vesivoimaa kuin sitä koko Suomessa on yhteensä. Vastaavia vesivoimakauppoja nähdään Euroopassa hyvin harvoin. Voimaloiden arvoa onkin hyvin vaikea määritellä. Sijoituspalveluyritys Seligsonin Phoebus-rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburg analysoi kaupan arvoa blogissaan näin:

”…riittävän pitkällä aikavälillä TGC-1:n vesivoima tulee olemaan erittäin arvokas omaisuuserä. Tänään siitä ei paljoa makseta: TGC-1:n bruttoarvo (740 me) vastaa noin 25 e/MWh sähköntuotantoa. Jos vesivoima arvostettaisiin kuten Pohjoismaissa, sen arvo olisi 8,4 miljardia euroa, josta Fortumin osuus (75%) siis olisi 6,3 miljardia euroa. Näin katsottuna alamme ymmärtää, miksi Fortum on valmis heittämään Hanhikiveä 250 miljoonalla, jotta kauppa toteutuisi.”

Fortumin sijoitusasiantuntijoiden näkökulmasta Fennovoima onkin pelkkä pikkujuttu, jonka avulla Fortum saa haltuunsa todellisen kulta-aarteen. Miksi venäläiset sitten suostuivat näin hulluun kauppaan? Fennovoiman ydinvoimala on Rosatomin mainospaikka eurooppalaisille asiakkailleen. Rosatomilla lasketaan, että vaikka kansainvälisen politiikan suhdanteissa eletään Ukrainan kriisin vuoksi kylmää kautta, korjaantuvat EU:n ja Venäjän välit taas entiselleen. Rosatom uskoo myös, että ydinvoima kokee EU:ssa uuden renessanssin ilmastokysymysten takia seuraavina vuosikymmeninä. Sen ainoa mahdollisuus saada haluamansa mainospaikka Suomesta oli tyytyä Fennovoiman vähemmistöosuuteen ja varmistaa hankkeelle suomalainen investoija tarjoamalle tälle koko Luoteis-Venäjän energiantuotannon arvokkain osa – sen vesivoimalat.

Fortumin kaupalla voi olla vaikutuksia myös Suomessa käytävään keskusteluun vesivoiman lisärakentamisesta. Jos kaupan myötä sähkönsiirtoyhteyksiä Venäjän ja Suomen välillä vahvistetaan, saa Suomi aimo annoksen uutta säätövoimaa, jonka rinnalla Kollajasta saatava 100 MW kalpenee.

Greenpeace osoittamassa mieltä Vantaan Fennovoimasijoitusta vastaan.

Suurimpia häviäjiä tässä kaupassa ovat ne suomalaiset kunnalliset sähköyhtiöt, jotka on saatu houkuteltua taloudellisesti kannattamattomaan Fennovoiman ydinvoimalaan. Kiittelemään eivät myöskään tule ne tulevat sukupolvet, jotka joutuvat kantamaan huolen voimalaitoksen ydinjätteistä eivätkä polttoaineen tuotannosta kärsineet ihmiset.

Ilmastopäästöihin Fennovoimalla ei myöskään ole vaikutusta, sillä omassa sähköjärjestelmässämme ilmastopäästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotannosta sekä huippuvoiman tuotannosta. Ydinvoimalla ei voi korvata kumpaakaan.

Vastustan Fennovoiman ydinvoimahanketta suurena turhakkeena. Jos se kuitenkin toteutuu, niin kannatan Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pyry Suonsivun ironista ehdotusta jätteiden hautaamisesta Raaheen.

Kommentoi

commentoi