Koskiensuojelulakia ei pidä avata
Nukarinkoski. Kuva: Mikko Muinonen. Lisenssi: CC BY-NC-ND 2.0

Koskiensuojelulakia ei pidä avata

Maaliskuun alussa 2015 sosiaalisen median tärkeimmässä kala-aiheisessa ryhmässä, Facebookin Nopeantoiminnan joukoissa, kuohui. Ryhmässä keskusteltiin kiivaasti siitä, onko koskiensuojelulaki omantunnonkysymys eduskunnassa. Kyllä on. Tai jossei ollut, niin nyt on.

Vetosin muihin ryhmäläisiin seuraavalla päivitykselläni:

Nyt olisi kova juttu, jos saataisiin kerättyä vaikka kaikista puolueista keskeisiä ehdokkaita lausumaan, että ”Ei pureta koskiensuojelulakia, puretaan turhat padot. Asia on omantunnonkysymys eduskunnassa.” Lausumaan tarvittaisiin allekirjoittajat kaikista puolueista.

Pian meillä olikin koossa pieni ryhmä, joka alkoi keräämään allekirjoituksia muotoilemalleni kannanotolle. Nyt takanamme on edustajia kaikista puolueista, puoluejohtajista alkaen.

Kannanottomme on tässä:

Ehdokkaat kautta puoluekentän: koskiensuojelulakia ei pidä avata

Viimeiset jäljellä olevat vapaasti virtaavat koskemme ovat kansallisaarteita

Kollajan tekoallashanke Pudasjärvellä on nostanut keskusteluun suomalaiselle virtavesiluonnolle tärkeän koskiensuojelulain avaamisen. Vesirakentaja Oy:n Voimaa Vedestä -raportin mukaan kaikista Suomen virtaavista vesistä on rakennettu jo peräti 60%. Koskiensuojelulaissa ovat suojattu mm. Kiutakönkään ja Kermankosken tapaiset kuuluisat matkailupaikat. Voimaa Vedestä -raportti listaa vesivoimatuotannon kannalta kiinnostavia koskia mm. Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen, Lapuanjoen, Perhonjoen, Oulujoen, Tornionjoen ja monen muun virran varrelta.

Koskiensuojelulain purkaminen avaisi Pandoran lippaan. Jos lakia muutetaan yhden yrityksen vuoksi, on pian rivissä iso joukko muitakin. Vesivoiman lisärakentamisella olisi suuria negatiivisia vaikutuksia virtavesiluontoon, kiinteistöjen arvoon, uhanalaisten lajien kantoihin, kalastusmatkailuun sekä paikalliskulttuuriin.

Tarvittava säätövoima on saatavilla pienemmillä ympäristövaikutuksilla

Vesivoimateollisuuden mukaan uutta vesivoimaa halutaan säätövoimaksi tuulivoimalle. Hannele Holttisen VTT:lle tekemien arvioiden mukaan Suomessa tarvittaisiin uutta säätövoimaa tuulivoiman lisärakentamisen myötä 160 MW. Tätä paljon suurempi määrä säätövoimaa on saatavilla lähes minimaalisilla ympäristövaikutuksilla esimerkiksi yhdistämällä Luoteis-Venäjän vesivoimaloita pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan ja parantamalla siirtoyhteyksiä Norjaan ja Ruotsiin. Myös kysyntäjoustoilla saadaan aikaan samanlaisia säätövaikutuksia.

Me allekirjoittaneet eduskuntavaaliehdokkaat kaikista puolueista vastustamme koskiensuojelulain avaamista. Se olisi liian suuri uhraus Suomen virtavesiluonnolle.

Asia on meille omantunnonkysymys eduskunnassa. Näin sen tulee olla myös kaikille muille mahdollisesti valittaville kansanedustajille, jos asia koskaan päätetään tuoda eduskunnan päätettäväksi.

Allekirjoittajat

Riku Eskelinen (kesk)
Pertti Salolainen (kok)
Ville Niinistö (vihr)
Timo Soini (ps)
Paavo Arhinmäki (vas)
Riitta Myller (sdp)
Eva Biaudet (rkp)
Pirkka Aalto (kd)
Johannes Kananen (kesk)
Timo Heinonen (kok)
Janne Heikkinen (kok)
Markku Saarikangas (ps)
Jukka Relander (vihr)
Mia Välimäki (kok)
Henrik Vuornos (kok)
Johanna Sumuvuori (vihr)
Antero Vartia (vihr)
Kari Tykkyläinen (ps)
Eeva-Maria Parkkinen (kesk)
Mikko Kärnä (kesk)
Sampo Terho (ps)
Mikkel Näkkäläjärvi (sdp)
Mikko Salmi (sdp)
Tytti Tuppurainen (sdp)
Pekka Haavisto (vihr)
Hanna Sarkkinen (vas)
Anne Berner (sit, kesk)
Terhi Peltokorpi (kesk)
Christina Dahlblom (rkp)
Emma Tcheng (rkp)
Petteri Orpo (kok)

Kandidater från hela partifältet stöder forsskyddslagen

Våra kvarstående fria forsar är nationalklenoder.

Planerna på att bygga Kollajabassängen i Pudasjärvi har återupplivat debatten om att riva upp den för Finlands vattendrag viktiga forsskyddslagen. Enligt bolaget Vesirakentaja Oy:s rapport ”Voimaa vedestä” är upp till sextio procent av vattendragen i vårt land i dag utbyggda. Forsskyddslagen skyddar många kända utflyktsmål och sevärdheter såsom Kiutaköngäs och Kermankoski. Rapporten Voimaa Vedestä lyfter fram en lång lista på forsar som är intressanta för vattenkraftsproduktion i Vuoksen, Kymmene, Kumo, Lappo å, Perho å, Ule älv, Torne älv och många andra älvar.

Att öppna forsskyddslagen skulle vara att öppna en Pandoras ask. Om man fingrar på forsskyddslagen för ett företags skull, står vattenkraftsbolagen snart i kö för att få fler undantagslov. Att bygga ut än mer vattenkraft skulle ha stora negativa effekter på så väl vattendragen och den omgivande naturen som på utrotningshotade arter, fisketurismen samt värdet på fastigheter längs vattendragen och lokalkulturen.

Den behövliga reglerkraften finns tillgänglig med mindre miljöpåverkan.

Vattenkraftsindustrin motiverar byggandet av nya vattenkraftverk med att vattenkraften också fungerar som reglerkraft för vinkraftsproduktionen. Enligt uträkningar som Hannele Holttinen har gjort för VTT behöver Finland 160 MW ny regelkraft i och med den växande vindkraftsproduktionen. Lösningar som skulle ge en betydligt större mängd reglerkraft med närmast minimala miljökonsekvenser skulle vara att integrera de existerande vattenkraftverken i nordvästra Ryssland i den nordiska regelkraftsmarknaden, samt att förbättra förbindelserna för elöverföring till Norge och Sverige. Också genom att utnyttja möjligheterna till efterfrågeelasticitet inom elmarknaden kan vi minska behovet av reglerkraft.

Vi undertecknade riksdagsvalskandidater från alla partier motsätter oss att forsskyddslagen ska öppnas. Finlands vattendrag och den omgivande naturen är ett alltför stort offer.

För oss är forsskyddslagen en samvetsfråga i riksdagen. Vi uppmanar också alla kommande riksdagsledamöter att behandla frågan som en samvetsfråga ifall den kommer upp till behandling i riksdagen.

Undertecknarna

Riku Eskelinen (kesk)
Pertti Salolainen (kok)
Ville Niinistö (vihr)
Timo Soini (ps)
Paavo Arhinmäki (vas)
Riitta Myller (sdp)
Eva Biaudet (rkp)
Pirkka Aalto (kd)
Johannes Kananen (kesk)
Timo Heinonen (kok)
Janne Heikkinen (kok)
Markku Saarikangas (ps)
Jukka Relander (vihr)
Mia Välimäki (kok)
Henrik Vuornos (kok)
Johanna Sumuvuori (vihr)
Antero Vartia (vihr)
Kari Tykkyläinen (ps)
Eeva-Maria Parkkinen (kesk)
Mikko Kärnä (kesk)
Sampo Terho (ps)
Mikkel Näkkäläjärvi (sdp)
Mikko Salmi (sdp)
Tytti Tuppurainen (sdp)
Pekka Haavisto (vihr)
Hanna Sarkkinen (vas)
Anne Berner (sit, kesk)
Terhi Peltokorpi (kesk)
Christina Dahlblom (rkp)
Emma Tcheng (rkp)
Petteri Orpo (kok)

Artikkelin kuva Nukarinkoskelta. Kuvaaja Mikko Muinonen. Lisenssi: CC BY-NC-ND 2.0

Kommentoi

commentoi