Ajaako aika perinteisen kaukolämmön ohi?

Ajaako aika perinteisen kaukolämmön ohi?

Kaukolämpö on yleisin lämmöntuotantomuoto Suomessa. Vuonna 2012 lähes puolet Suomen lämmitysenergiasta tuotettiin kaukolämmöllä joko erillisissä lämpölaitoksissa tai sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotantolaitoksia pidetään ympäristöystävällisinä kaukolämpömuotoina. Niissä kaukolämmöntuotannosta syntyvä hukkaenergian käytetään sähköntuotantoon. Tämän energiatehokkaan lämmön osuus kaukolämmön tuotannossa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Energiaremontti ja sen taakse keräämämme laaja poliitikkojoukko vaatii kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 ja muista fossiilisista vuoteen 2035 mennessä. Kaiken nyt fossiilisilla tuotetun lämmön korvaaminen kestävästi bioenergialla käy liian haastavaksi ilman lämmitysenergian säästötavoitetta. Siksi ehdotamme myös 70% lämmitysenergian säästötavoitetta vuoteen 2050 mennessä.

Kaukolämmön siirron lämpöhäviöt kulutettua megawattituntia kohden kasvavat ja myös tämä tekee kaukolämmöstä tulevaisuuden energiajärjestelmässä nykyistä kannattamattomampaa. (Siirtohäviöt itsessään eivät kuitenkaan kasva, vaan kasvu on nimenomaan suhteellista.)

Matalaenergiarakentaminen sekä maa- ja ilmalämmön talteen ottavat lämpöpumput mahdollistavat nykyisin myös toisenlaisen talonlämmityksen. Helsinkikin ryhtyi vihdoin Energiaremontin kannustamana selvittämään aurinkoenergian, lämpöpumppujen ja lämmönsäästön roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässäkään. Valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisellä sopimuksella se on lupautunut selvittämään hajautetun energiatuotannon ja energiansäästön mahdollisuudet, ennen lopullisia päätöksiä uusien kivihiilivoimaloiden rakentamisesta.

Kuluttajan kannalta kaukolämmön monopoliasema Suomen lämmitysmarkkinoilla on ongelma. Kaukolämmön myyjä voi määrätä hinnan ja joissakin tapauksissa kaupunki pakottaa tontinomistajat kaukolämmön asiakkaiksi. Kun muita lämmitysvaihtoehtoja ei ole tarjolla, voi lämmönkuluttajan lasku nousta epäterveellä tavalla yli asukkaiden sietokyvyn.

Aikaansa seuraavilla energiayhtiöillä on ollut myös tärkeä merkitys kaupunkien talouden kannalta. Esimerkiksi Helsingin Energia (nykyään Helen Oy) on tulouttanut vuosittain jopa satoja miljoonia euroja kaupungin kassaan. Kaupunkien päättäjien onkin syytä herätä uuteen todellisuuteen. Kivihiilen käyttöön perustuva kaukolämpö on tullut tiensä päähän ja jatkossa kaukolämpöä myydään nykyistä selkeästi vähemmän. Jotta kunnalliset energiayhtiöt voivat pärjätä tulevaisuuden markkinoilla, niiden on hypättävä mukaan muutoksentekijöiden kelkkaan – ei suljettava silmiään muutokselta.

Kommentoi

commentoi